Puhunut Korkein Mestari Ching Hai
Ryhmämeditaatio Teksasissa, USA:ssa • 12. marraskuuta, 1993
Mestari kärsii ihmisten tietämättömyyden vuoksi
Olemme yhtä toistemme kanssa. Meidän on näytettävä se jotenkin, eikä vain puhuttava siitä. Emme vain sano: “Rakastan naapuriani” tai “Minä ja sinä olemme yhtä”. Mutta sitten kun he kärsivät: “Voi! Asia on kunnossa. Sillä ei ole mitään tekemistä minun kanssani.” Joten kun te olette sairaita, myös minä olen sairas. Kun olen täällä, minulla on kaikkea sitä, mitä teilläkin on. Muutoin minulla on vain nautintoa. On hyvä olla valaistunut Mestari, ja kaikki voivat olla. Joku myös sanoi minulle: “No, jos olet leikkauksessa, voit vain jättää ruumiisi ja nauttia taivaasta, kun tulet takaisin.” Te voitte tehdä niin oppilaina, mutta minä en voi; koska jos teen niin, minä vain nautin asioista, enkä kärsi teidän kanssanne. Jos en kärsi, te kärsitte enemmän. En siis juokse karkuun.
Teillä on aina illuusioita mestarina olemisesta, että nautitte paljon enemmän kuin ollessanne tietämättömiä, ollessanne oppilaita. Se ei pidä paikkaansa. Mitä enemmän kaipaat Jumalaa, sitä lähempänä olet Jumalaa. Mitä lähempänä olet mestarina olemista, sitä lähemmin sinun täytyy ymmärtää mestarin asema. Se tarkoittaa, että uhraudut. Mestarina oleminen tarkoittaa uhrautumista. Se ei tarkoita iloa. Kyllä, sinulla on iloa. Se on hyvin tasaista iloa. Siihen ei vaikuta maailman kaoottinen tilanne. Mutta sinä kärsit, kärsit kaikkien tähden. Jos et halua olla tuossa tilanteessa, sinun on haluttava Jumalaa vähemmän. Sinun on nautittava maailmasta enemmän ja unohdettava Jumala, unohdettava mestari. Silloin olet hieman kauempana tulipesästä, kauempana voimalasta. Olet kauempana uhratun karitsan asemasta, silloin et kärsi niin paljon ja silloin nautit enemmän.
Aivan kuten kokin keittiössä, hänen on tehtävä meille ruokaa. Jos hän haluaa nauttia sillä tavoin kuin me, hänen täytyy lähteä keittiöstä, antaa jonkun muun tehdä ruokaa. Jonkun on siis tehtävä ruokaa, jotta nämä kaikki ihmiset voisivat nauttia. Mestarin tilanne on samanlainen, tai jos kukaan rakastaa mestaria niin paljon. En tarkoita, että rakastatte minua henkilökohtaisesti tai ketä tahansa muuta mestaria. Tarkoitan, että kun rakastatte Totuutta niin paljon, kun ette halua mitään muuta kuin Jumalan, silloin olette hyvin lähellä mestaria, mestarin voimaa, mestarin ominaisuuksia. Silloin ette nauti. Olen pahoillani sanoessani tämän, se on hyvin paradoksaalinen asia; mutta niin se on.
Jos ette siis halua kaikkea tätä uhrautumista, haluatte enemmän tuollaisia taivaallisia asuinsijoja tai taivaallisen viisauden valoa ja kaikkia tuollaisia hienoja asioita, silloin teillä ei ole tarpeeksi suurta kaipuuta. Tämän takia Zenissä on sanonta: “Mitä enemmän haluat valaistumista, sitä vähemmän saat sitä.” Estät itseäsi halullasi. Mutta loogisesti puhuen kyse on siitä, että olet liian lähellä. Haluat sitä liikaa; olet liian lähellä. Haluat tuota asiaa niin paljon, että se olet sinä, sinusta tulee se. Siitä tulee sinulle pakkomielle, joten sinun on otettava tuo ominaisuus itseesi. Se tapa, jolla haluat Jumalaa niin paljon, tekee sinusta pyhimysmäisen henkilön, joka haluaa sitä.
Mestari ei koskaan nauti tästä maailmasta
Jos olet pyhimys, jos olet mestari, eräänlainen mestarillinen sielu, silloin et voi nauttia, koska koko maailma on kärsimystä ja sisälläsi olevan sielusi täytyy ottaa muiden ihmisten kärsimykset – tietämättömien, epätoivoisten ihmisten pimeät kokemukset ympäri maailman. Joten tällä tavoin en nauti nyt niin paljon kuin aiemmin. Nyt te nautitte. Minä olen kokki. Minä teen keittiössä ruokaa kaiken aikaa. En voi istua pöydässä kanssanne päälläni hienot vaatteet ja ihmiset palvelemassa ympärilläni. Kun teen ruokaa, en voi edes nähdä teitä. Tilanne on samanlainen mestarin kanssa. Sen takia mitä enemmän kaipaat Jumalaa, sitä vähemmän näet. Olen pahoillani sanoessani tämän, jos kaikki muut sanovat tämän eri tavalla. Jos kaipaat puoliksi, saat puolet. Jos kaipaat liian paljon, et näe paljoa; kärsit, koska olet liian lähellä Jumalaa. Jumala tietää kaiken, Jumala tietää ihmiskunnan kärsimyksen. Ja tässä maailmassa on enemmän kärsimystä kuin iloa. Joten monet mestarit eivät koskaan nauti tästä maailmasta. Mutta se on hyvä asia, koska he eivät tule tänne nauttiakseen. Jos haluat nauttia, silloin sinun on tultava takaisin jälleen, oltava tietämätön ihminen ja alettava nauttia uudelleen.
Jos olet jo matematiikan tai englannin professori ja haluat istua luokassa ja saada opetusta, palvelua ja rakkautta opettajalta uudelleen, se on älytöntä. Tämä on ainoa tapa, jolla saat sen saman huomion uudelleen, kuten silloin kun olit opiskelija. Monet meistä ovat olleet opiskelijoita elämässämme, ja me kadumme sitä jälkeenpäin, että emme nauttineet opiskelija-ajoista. No, minä nautin. Kaikki sanoivat meille, että kun olemme opiskelijoita, se on parasta aikaa, mitä meillä voi olla, mutta emme koskaan tiedä sitä. Emme arvosta sitä. Haluamme olla professori juuri nyt tai ennemminkin jo eilen. (Naurua) Kun meistä tuli professori tai opettaja, ajattelimme: “Vau, olipa hyvä olla opiskelija!” Huoletonta ja kaikki oli helpompaa, nuorekasta. Ei mitään vastuuta, ja me vain juhlimme siellä, juhlimme täällä, ja meillä oli tyttöystävä siellä ja poikaystävä täällä. Kaikki oli vain niin helppoa. Mutta sitten sinä et voi tulla takaisin opiskelijaksi, koska sinusta on jo tullut professori. Vaikka nyt ottaisit kaikki vaatteesi pois, heittäisit tutkintosi syrjään ja menisit istumaan opiskelijoiden kanssa, et saisi samaa kokemusta ja sitten valittaisit. Miksi? Sanot: “Miksi en nauti samalla tavalla kuin hän? Muut opiskelijat nauttivat, miksi en minä?” Koska olet ohittanut tuon nauttimisen vaiheen, et voi mennä takaisin, et voi kääntää viisareita taaksepäin.
Valaistumisen kolme tasoa
Sinun on siis tunnistettava itsessäsi, oletko aloittelija tällä polulla, jossa nautit enemmän kuin muut vai etkö ole vielä saavuttanut alkutasoa henkisessä harjoituksessa vai oletko jo ylittänyt nauttimisen tason. On olemassa kolme valaistumisen tasoa kielen avulla ilmaistuna. Ensimmäinen on tietämättömyyden taso. Et ole edes alkanut haluta harjoittaa. Et ole edennyt edes aineellisuuden tasoa pidemmälle. Toinen polku on se, että olet valaistunut. Näet valon, näet Jumalan, näet taivaallisia asuinsijoja, näet kaikenlaisia asioita ollessasi samadhissa, nautit kaikesta tästä autuudesta. Kolmas taso on se, että olet ylittänyt tämän.
Aivan kuten koulussa, ensin et ole kirjoittautunut yliopistoon. Et ole kukaan. Olet vain lukion kesken jättänyt tai et kukaan. Sitten kirjaudut. Kirjautuminen on seuraava polku, ja alat oppia jotakin yliopistossa. Kolmas polku on se, että olet valmistunut. Meillä harjoittajilla on erilaisia tasoja. Ota vain rennosti itsesi kanssa – olet siinä, missä juuri nyt olet, äläkä pyydä enempää kuin pystyt sulattamaan kerralla. Äläkä pyydä älyttömiä asioita, kuten että olet jo professori, esimerkiksi, ja haluat nauttia opiskelijaelämästä, koska ikäsi on erilainen, mielenlaatusi on erilainen.
Jos kysytte minulta, voinko mestarina tehdä kaiken puolestanne. Kyllä, voin tehdä. Mutta minkä takia? Minkä takia ylipäätänsä haluat taivaan? Meidän tulisi tehdä tästä maailmasta taivas, eikä paeta sitä. Asia on ok, kun istut ja näet taivaan luonnollisesti; mutta jos aina haluat sitä, silloin se on vääristynyttä. Emme ole kerjäläisiä. Jos Hän ei anna sinulle, älä vaivaudu. Hän ei ole ehkä tarpeeksi antelias, ehkäpä. Se on Hänen vikansa. Jos luojalla on varaa tehdä sellainen virhe kuten ylenkatsoa sinua, sitä suuremmalla syyllä meidän ei tarvitse nähdä Häntä.
Pyyteetön palveleminen
Minä en näe mitään nyt. Minä olen vain täällä yötä päivää. Minulla ei ole aikaa edes nähdä teitä kaikkia täällä, edes joskus, jos kuljen ympäriinsä. Minulla ei ole edes aikaa kiinnittää huomiota kaikkiin näihin taivaallisiin merkkeihin, koska käytän aikani teidän palvelemiseen. Mutta silti, huolimatta kaikesta mustuudestani tai näkemisen puutteestani kunnioitatte minua silti Mestarina, miksi? Sehän ei johdu siitä, mitä näen nyt? Se on kaikki mennyttä. Se johtuu rakkaudestani, siitä etten pyydä mitään. Minä vain annan. En halua mitään Jumalalta, enkä halua mitään teiltä. Tämä on hyvin tärkeää.
Meidän on siis palveltava pyyteettömästi, niin saamme kaiken muun. On vaikea kertoa teille kaikki tämä, koska kuulette aina, että Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, niin kaikki teille annetaan. Mutta mikä on Jumalan valtakunta? Jumalan valtakunta ei ole vain sinua itseäsi varten. Jos minulla on Jumalan valtakunta, kaikkien täytyy mahtua sisään. Muutoin en mene sinne, odotan kaikkia. Mitä itua minun on istua siellä yksin tai teidän kanssanne tai muutaman oppilaan kanssa nauttimassa Jumalan valtakunnasta, kun koko ihmiskunta ryömii, rypee maan päällä kärsien ja kaikkea tuollaista? Joten Jumalan valtakunta tulee sen jälkeen, kun kaikki ovat valaistuneita, jos niin on tapahtuakseen.
Uskon kaikkien muiden onnellisuuden eteen työskentelemiseen ennemminkin kuin omani. Joten jos jatkat tuon polun kulkemista, saat enemmän tyydytystä kuin mikään näkymä voisi antaa sinulle. Älä siis harhaudu tuosta, sinä etenet hyvin. Tee vain niin. Palvele ihmisiä, niin saat enemmän tyydytystä kuin mikään näkymä, mikään valo tai minkään valaistuneen Mestarin ilmestyminen voi antaa sinulle. Tämä on totuus.
Joten olkaamme kokkeja, eikä vieraita kaiken aikaa. Voimme olla myös vieraita joskus. Mutta olette olleet vieraita, ettekä ole saaneet siitä tyydytystä. Ajattelitte, että vieraana oleminen olisi enemmän kuin vain tuollaista. Teette ruokaa koko ajan ja menette joskus ravintolaan ja ajattelette, että vieraana oleminen olisi sellaista ja sellaista. Mutta vieras on siellä vain syödäkseen. Siinä kaikki ja sinä maksat siitä ja sitten menet kotiin – se ei ole mikään iso juttu.
Todellinen henkinen harjoittaminen on herkkää ja hienovaraista
Joskus meillä voi olla henkisiä kokemuksia. Koska odotamme liikaa joskus, ajattelemme, että näkemämme täytyy olla tällaista ja tuollaista. Se ei ole. Se on hyvin tavallinen asia. Se ei ole kuin sähköisku, josta tiedät, milloin se tulee tai milloin se menee. Se on hyvin herkkää. Siirtymä aineellisuudesta henkisille alueille on hyvin, hyvin hienovaraista. Sen takia se ei ole kuin jonkinlainen astraaliprojektio, että tiedät, kun olet ruumiin ulkopuolella, koska se ei ole todellista henkistä harjoittamista. Todellinen henkinen harjoitus vapauttaa itsen eri ulottuvuuksiin sellaisella hyvin herkällä ja hienovaraisella tavalla, että et edes tiedä olleesi siellä, koska sinulla ei ollut enää egoa ollessasi siellä.
Muutoin tiedät: “Nyt olen ensimmäisellä, nyt olen toisella, nyt olen kolmannella tasolla. Olen pyhimys – kolmannen asteen tai kolmannen vuoden.” Se ei ole hyväksi. Kerronpa teille miksi. Koska olemme aina jo valmiiksi siellä, missä haluamme olla. Joten mitä itua on sen tietämisessä, missä olet menossa ja minkä asteen olet saavuttanut? Se on hyväksi joillekin, heidän houkuttelemisekseen henkiselle polulle. Mutta se ei ole kaikkia varten, eikä sen aina pidä ollakaan tuollaista.
Esimerkiksi, ehkäpä ensin kun valmistut oikeustieteellisestä, olet ylpeä siitä. Kyllä, kerrot mahdollisesti siitä kaikille, järjestät monia juhlia, koska haluat juhlia valmistumistasi oikeustieteen tohtoriksi. Mutta joidenkin vuosien päästä et enää edes muista olevasi tohtori. Silloin tällöin ihmiset kysyvät siitä. Silloin muistat; mutta ilman mitään ylpeyttä, ilman mitään kohonnutta mielialaa tai ilman mitään onnen tunnetta, ilman mitään; koska sinä vain olet se. Se ei ole mitään uutta sinulle.
Ollessasi tyhjä olet täysi
Samalla tavoin jotkut meistä ovat niin tottuneita henkiseen ylevöitymiseen, että siitä tulee kuin hengittämistä. Näin sen oikeastaan pitäisikin olla. Se ei mene niin, että istun aina katselemassa Buddhan maita, koska silloin olemme vielä erillämme. Me emme ole Buddhan maassa, me katsomme Buddhan maata. Me ja Buddhan maa olemme kaksi eri asiaa. Mitä lähempänä olet mestarina olemista, sitä tietämättömämpi sinusta tulee jälleen. Tämä on elämän paradoksaalinen asia. Tämän takia Tao Te Chingissä Laotse on sanonut: “Viisaat ovat kuin tyhmiä, tietämättömiä.” Kyllä, tulet ikään kuin kierrätetyksi jälleen.
Mutta se ei tarkoita, että olet tietämätön samalla tavalla kuin olit aiemmin. Se ei ole sama asia. Ennen olit tietämätön, ja nyt olet todella tietämätön, tietämätön asian todellisessa merkityksessä. Aikaisemmin olit tietämätön, mutta luulit olevasi viisas. Huijasit itseäsi viisauden ajatuksella ja ajattelit, että tiedät kaiken. Mutta nyt tiedät todellakin olevasi tietämätön; ja juuri silloin olet viisas. Koska ollessasi tyhjä olet täysi. Maailmankaikkeus on sinun. Ollessasi täynnä kaikkea roskaa olet ulkopuolella. Puhun nyt kaikille ihmisille, myös näkymättömille olennoille, kuten myös itselleni.
Minulla on ollut myös tuo tunne joskus aikaisemmin. On vaikeaa olla mestari, koska sinun on kiellettävä itseltäsi kaikki, mukaan lukien kaikki mielen tallentama tieto. Tiedän vain sen, mitä minun täytyy tietää ja oikeaan aikaan. Siinä kaikki. Siinä kaikki, mitä tarvitsemme sillä hetkellä. Muutoin on raskasta kantaa mukanaan kaikkea tätä viisautta ja näyttää kaikille, että olet mestari. Se ei ole oikea tapa toimia.